Matkailijan Porvoo

Hei armaat lukijat.

Klikkasin tänään Matkailijan Porvoo -sivuille erään mainoslinkin kautta. 

Joko te olette huomanneet, että tänään on Ostosten Yö Vanhassa Porvoossa eli siis 31.8.2012.

Putiikit ovat avoinna jopa klo: 22 asti ja museotkin klo: 20 asti.

 

Kannattaa varmasti lähteä reissun päälle, varsinkin jos asuu lähimailla.

Tuolta löytää varmasti löytöjä niin sisustuksen kuin vaatteidenkin suhteen, 

unohtamatta tietenkään makeisia ja muita herkkuja.

Eikä illanvietossakaan ole varmasti valittamisen sanaa. Kannattaa siis ottaa, 

vaikka jokin majapaikka yöksi ja lähteä Porvoon kauniisiin maisemiin.

Muistattehan kumminkin, että ihmisiä saattaa olla aika sankoin joukoin liikkeellä.

Kannattaa siis varata yöpaikat vaikka etukäteen, 

eikä varmasti ravintoloidenkaan suhteen pahitteeksi ole, vaikka tuskin kokonaan ilman ruokaa jäät(te).

Kävimme tänä kesänä jo Porvoon reissulla mieheni kanssa

ja tykkäsimme molemmat todella paljon tuosta paikasta. Kuvia Porvoosta löydätte täältä.

Hauskaa viikonloppua kaikille ja riemukkaita Porvoo hetkiä teille, jotka sinne suuntaatte.

Kesäpäivä järven rannalla...

Jokohan ne viimeiset kesäpäivät ovat takana päin. Sen kunniaksi päätin lisäillä kuvia viime viikonlopulta ja viime viikoilta...

Oli aika kirkasta, vaikka hieman osui pilvetkin kohdalle. Mutta tuo järvi. <3

Vesilintuja samaisella järvellä.

- Tämä sorsa tykkäsi keimailla ja poseerata kun kävimme ystäväni kanssa jäätelöllä satamassa.-

- Laiturilta kuvaa -

- Nesteytyspuoli tuli hoideltua iltasella auringonpaisteessa puistossa. -

- Aikoinaan ostettu kylmälaukku on ollut tarpeen kun on lähdetty piknikille puistoon.

Kyllä niitä puistokelejä olisi voinut muutama enemmän olla. -

Oi kuinka olikaan vihreää ja kirkasta. No, josko viimeistään taas ensi kesänä...

Karvakuonon viimeinen tervehdys...

Eilen oli surujen päivä. Rakas karvatassumme poistui keskuudestamme vahtimaan meitä pilvien taa. <3

Sen kunniaksi vielä kuva eiliseltä...

Kyllä tuo hiljaiseksi hieman vetää vielä. Eiköhän se taas tästä, pikku hiljaa...

KORTTIASKARTELUN MONINAISET PIIRTEET...

Askartelin tässä taas eräänä päivänä ja huomasin, että valmiita kortteja on laatikoissa jo muutamia. Päätinkin, että uskallan esitellä niitä nyt blogissani. Aina on pelko, että joku jolle on aikeissa antaa kortin niin eksyy blogiin. Haittaako tuo toisaalta, eihän hän voi tietää, mikä kortti juuri hänelle on lähdössä. 

Mielestäni on ihanan haasteellista keksiä ja miettiä millainen kortti kellekin olisi sopiva. On mietittävä ensiksikin värejä. On olemassa ns. miesten ja naisten sekä lasten ja aikuisten värejä. Kortin saajan iällä on siis merkitystä siihen millainen kortti tulee olemaan värtitykseltään. Lisäksi on otettava huomioon tietty itse kohdehenkilön värimieltymykset. Usein lähdenkin liikkeelle juuri kortin väristä ja jos tiedän jo kortin saajan niin hänen lempiväreistään. Mikäli en varsinaisesti tiedä kortin saajan lempiväriä niin mietin millainen henkilö on ja millaisen mielikuvan mikäkin väri tuo minulle kun mietin kyseistä henkilöä.

Oman haasteensa tuo myös korttipaperien kuosit, joihin pätee lähes sama logiikka kuin noihin väreihin. Paperien eri värejä ja kuoseja sekoittaessa tulee muistaa välttää sitä, että kortista ei tule liian kirjavaa ja sekavaa.

Haastavaa on löytää juuri oikeita kuvia/leimasimia. Itse koitan selvitä mahdollisimman vähillä tarvikkeilla ja yritänkin ostaa mahdollisimman monikäyttöisiä leimasimia ja stansseja. Parhaita leimasimia ovat tietysti ne, joista keksii kortteja niin miehille ja naisille kuin lapsille ja aikuisille. Useinkaan tämä ei kyllä onnistu ihan noin vain.

Viimeiseksi usein tapahtuva sommittelu on aikaa vievää. Mihin mikäkin kuva istuu parhaiten. Entä mikä asetetaan päällimmäiseksi ja mikä alimmaiseksi. 

On siis monta asiaa, joita korttien tekijä tulee pohtineeksi korttia tehdessään, kuka automaattisesti alitajunnassaan jo alkumetreillä ja kuka pakon sanelemana, jotta saa kortin valmiiksi.

Loppuun vielä kortti, joka on yksi ensimmäisistä tekemistäni korteista.

- Tämän kortin tulee samaan isäni, joka pelaa golffia. Ehkä hieman liian vaalean sininen tuo kortin pohja, mutta tämä on tehty tosiaan alkuaikoina kun materiaaleja ei vielä ollut juurikaan. -

- Korttipohja on siis puolikas A4:n, johon on liimattu tummemman sinisen sävyinen paperi. Kuvan olen ihan vaan tulostanut tulostuspaperille ja liimannut päällimmäiseksi. Rusetti on tehty kirpputorilta ostamastani samettinauhasta tuomaan eloa korttiin. -

KORTTIASKARTELUN PAULOISSA...

Ajattelin päivitellä hieman korttiaskartelu historiaani. Voin sanoa harrastaneeni nyt suunnilleen 9kk korttiaskartelua. Mitähän sanoisin, 1-2 kertaa kuussa otan tuon Big Shot:n tuolta laatikostaan ja levitän kaikki paperit, leimasimet, stanssit jne..ympäri olohuonetta (ainoa paikka jossa tilaa kunnolla). Siinä ne sitten ovat, viikonlopun tai hieman yli, levällään. Tarvikkeita on jo sen verran paljon, että en viitsi ihan yhden kortin takia levittää kaikkia. Sillä yleensähän se on niin, että loppujen lopuksi kaikki tarvikkeet ovat esillä vaikka vain yhtä korttia lähtee askartelemaan.(:

 En muista mistä kortti-innostukseni todella sai alkunsa, mutta muistelen sen olleen vuoden vaihteessa. Olisiko itseasiassa ollut niin, että olen askarrellut joulukortteja ja innostunut siitä niin, että päätin ostaa Big Shot -leikkurin yhdessä äitini kanssa. Mielestäni ei ole mitään syytä miksi leikkuria ei voisi ostaa yhdessä jonkun kanssa. Kortteja tehdessä vierähtää nopeasti pitkäkin aika, joten ei sitä joka päivä tule askarreltua. Tosin pakko myöntää, että leikkuri on asustanut aika tiiviisti minulla.

Kun mietin hinta politiikkaa, niin eihän tuo askartelu ole mitään halpaa, mutta eikö kaikki harrastaminen maksa. Tämä on mielestäni hyvä harrastus kaikille, jotka haluavat harrastuksen, jossa: 

voi nauttia käsillä tekemisestä

saa päästää luovuutensa valloilleen (pitääkin)

vain mielikuvitus on rajana

kekseliäisyys on kaiken perusta (jo materiaaleja hankkiessa)

ei voi ajatella juurikaan muuta (oiva stressin lievittäjä)

voi kylläkin saada niskansa ja selkänsä kipeäksi (jos oikein innostuu)

harrastus ei ole sidonnaista aikaan, vaan voit askarrella koska vain

joutuu jokusen "pennin" laittamaan itse laitteeseen ja tarvikkeisiin

tulee eksyneeksi useisiin blogeihin

on aina se vaara, että hurahtaa täysin korttiaskartelun pauloihin.

Eipä tuossa askartelun aloittamisessa siis ole vissiin mitään menetettävää. Korkeintaan saa hauskaa tekemistä ja jonka pariin voi houkutella myös ystäviään ja sukulaisiaan ja näin ollen saa lisää yhteistä tekemistä.

Ensi kerralla voisin postailla jo tekemistäni korteista jotain tai sitten tarvikkeista, joita itse olen hankkinut ja kokenut tarpeelliseksi jos heti alkuunsa.

Vihreän kukan loistoa...

Mikä onkaan piristävämpää kun saada kukkia. Sain tuossa työkavereilta pirteän kukkakimpun kun työni tulivat päätökseen. Todella ihana porukka ollut kyllä ympärillä koko kesän. On kyllä saanut nauraa heidän kanssaan kun on ollut niin avointa, sosiaalista ja ystävällistä väkeä. Kahvitauot ovat saaneet todella piristävän merkityksensä. Kyllä se on porukka, joka sen hyvän työilmapiirin tekee. Iso kiitos siis kaikille vielä tämänkin kautta jos joku tunnistaa...

Nyt alkoi siis opparin teko ja viimeinen rutistus. Aina tämä alku on hankalaa, kun ei muista mihin on jäänyt ja mistä aloittaisi. Eiköhän tämä taasen tästä lähde rullaamaan.

Tämä kukkakimppu on osakseen vieläkin pöydällä, vaikka tästä on melkein pari viikkoa kun kimpun sain. Hirmuisen kestävää sorttia sisi tuo valkoinen kukka ja viherkasvit.

Elomessujen asukokonaisuutta...

Ja sitten vielä viikonlopun eli Elomessujen asustusta. Päälläni oli Vila voittoinen kokonaisuus. Pieces:n farkkuleggarit, Vila:n pitsitoppi/tunika sekä Vila:n blazeri kuvassa päällä. Tuo blazeri kyllä vaihtui myöhemmin Objectin villaneuleeksi, koska aamulla lähtiessäni oli vielä sen verran viileähkö. Kengät olivat Tapaksen kiilakorkoballerinat.

Tilannekuva aamulta kun olin lähdössä.:)

Messuilua Elomessuilla...

Viime viikonloppuna tuli käytyä elomessuilla. Messuilla oli ihan kivasti näytteilleasettajia ja väkeä. Mitään ei onneksi tarttunut mukaan, sillä en mitään olisi tarvinnutkaan. Aikalaillahan nuo messut ovat sitä markkinointia ja melkein täytyisi olla ihan jotain tiettyä jota messuilta lähtee hakemaan. Lettuja ja makkaraperunoita oli pakko pysähtyä syömään, kun tuttuja kerta näki.

Ehkä mieleenpainuvin messukoju oli koju, jossa oli mini-poneja. Itse en ole mikään ratsastus tai hevosihminen mutta nämä olivat vaan niin ihania. Eihän niistä voinut olla pitämättä, eihän.

Niin ja olihan siellä Husky-koiriakin, kuten kuvassa näkyy.

Herkuttelua ja kuplivaa...

Sitten niihin viime viikonlopun herkkuihin. Oikeastaan oli "hieman" syytä juhlaan, sillä vietimmehän sentään kihlajais- ja hääpäiväämme, joten sillon saa toki hieman herkutella.

 

- Hyvä vinkki on ostaa näitä pieniä sipsipusseja jos haluaa nautiskella useamman sortin naposteltavista samaan aikaan. Normaalistihan tuollainen pikku pussi riittää loistavasti kahdelle ihmiselle naposteluun. Älytöntä miksi karkki- ja sipsipussien koot kasvavat kokoaika. Ei ihmekään, että ihmiset syövät enemmän ja epäterveellisemmin nykyään. Nuo sipsit kun eivät avattuna säily kauaa vaan ne on syötyvä nopeaan pois.(: -

- Päätimme avata pullon kuplivaa juhlapäivän kunniaksi. Kupliva oli tällä kertaa Cavaa, jonka ostimme Teneriffan reissultamme. Oli siis korkea aika avata tuo pullo. Pullosta riittikin koko viikonlopuksi ja näin ollen saimmekin nauttia tuota myös ruoan kanssa. -

- Ruoaksi päätimme laittaa spagettia ja bolognese -kastiketta. Ja sitten tietysti parvekkeelle syömään kun ilma oli niin hieno viikonloppuna. Eikö olekin aivan kuin ulkomailla. -

- Kuplivaa lähempää tarkasteltuna. -

Terveellisiä herkkuja...

Hieman ruokapäivitystä tähän väliin. Olen jo melkein kuukauden päivät kiinnittänyt huomiota erityisesti makeisiin herkkuihin ja olen jättänyt ne vähemmälle. Mitään paniikinomaista stressiä en aiokonut asiasta ottaa aloittaessani "projektia" vaan hyvän mielen mukaan vähensin herkkuja. 

Mielestäni olen onnistunut ihan hyvin, sillä viikolla en ole napostellut oikein mitään herkkuja (paitsi tällä viikolla juhlapäivien kunniaksi) vaan olen pyrkinyt korvaamaan makean maustamattomalla jogurtilla, mansikoilla tai keitolla sekä banaanilla. Tämä myös pitää nälkää melko pitkään. Lisäksi yksi hyvä makean korvaaja on rahka ja marjat, joka myös vie hyvin nälän. 

Viikonloppuna ja erityisesti perjantai ja lauantai iltana olen sitten saanut lipsua tästä. Useimmiten näinäkin päivinä herkut ovat olleet enemmänkin suolaisia kuin makeita. Erityisen tärkeänä olen huomannut sen, että ruokailuaikojen tulisi olla mahdollisimman säännöllisiä ja mieluummin syö enemmän aamulla ja päivällisellä kuin että kasvattaisi nälkää pitkin päivää. Tällöin ainakin minä sorrun näihin helppoihin ja nopeisiin naposteluihin.

- Tässä loistava annos, jossa ei ole juuri kaloreita mutta pitää kyllä nälän poissa. Ja mikä tärkeintä, ei ole sitä makeaa.(: -

Kukkaloistoa kotipihan kukista...

Vierailin vanhemmillani. Vanhempani olivat muuttaneet hieman järjestystä mm. minun vanhasta huoneesta oli tullut heidän makkarinsa (joka siis kunnostettu jo aikaisemmin) ja heidän makkarinsa oli muuttunut vieras/tv/tietsikka huoneeksi. Eli vanhemmillani yöpyessämme vierailemme siis tässä vieras huoneessa mieheni kanssa. Vierashuoneesta tuli kyllä aivan ihana. Taitaa olla tuo huone kohta kovemmassa käytössä kuin itse olohuone, uskallan aavistella näin.(;

Kävimme myös kesätorilla sekä Antiikki messuilla. Yllätyin postitiivisesti siitä, kuinka paljon tuolla antiikki messuilla oli näytteilleasettajia. Mikäli seuraavana vuonna tuollainen tapahtuma pidetään niin aion vierailla kyseisessä tapahtumassa ja oikein ajan kanssa. Tietysti näillä messuilla on aina osaavat myyjät, joten mitään edullistahan tuolta tuskin löytää. Mutta ideoita ideoita, niitä voi aina kerätä.

Äitini nappasi kukkasia puutarhastaan ja sitoi minulle kimpun. Viikon ne melkein selvisivät, sillä viime viikonloppuna jouduin noista kukista luopumaan. Hieman tuo kimppu oli jo kuvaushetkellä ehtinyt nuukahtaa kylläkin.

KORTTIASKARTELUKIRJOJEN AATELIA...

Olen pitkään kytännyt, että koska kirjastosta vapautuisi korttiaskartelukirja: Maijun korttitekniikat. Nyt se oli vapaana ja kipasin sen heti sieltä hakemaan. Mielestäni kirjassa oli kaikkea tarpeellista tietoa erityisesti vasta korttiharrastuksen aloittaneelle. Itsekin löysin kirjasta muutaman asian, joita en ollut tietänyt mm. leimasimien musteista. Kirjassa käytiin myös läpi mm. erilaisia korttimateriaaleja, leimasimia, leikkureita, eri korttitekniikoita jne... Ihan kattava paketti siis tietoa korttiaskartelusta.

Samalla kun kävin hakemassa tuon kirjan niin eteeni osui toinen askartelukirja: Kutsuvat kortit. Minä itse tykkäsin tästä kirjasta melkein vielä enemmän, sillä tässä kirjassa oli monen monta korttimallia yksityiskohtaisesti selitetty. Ohjeissa oli kerrottu aina pohjapaperin mitat kuin myös pikku osien mitat sekä kaikki materiaalit. Näitä kortti mallejahan voi soveltaa ja tehdä oman tyylisiä kortteja. Pari korttia askartelinkin heti alkuunsa tätä kirjaa apuna käyttäen. Tämän kutsuvat kortit kirjan voisin jopa ostaa itselle myöhemmin, sillä oli niin kivoja korttimalleja kyllä.

Itse tein aluksi kortteja ihan omasta päästä mutta nyt päätin kokeilla korttien suunnittelua mallin avulla. Helpottaa huomattavasti kun on jokin pohja, jota voi sitten alkaa muokkaamaan. Kuinka paljon te askartelija olette käyttäneet apunanne näitä korttiaskartelukirjoja alkuaikoinanne.?

Pumpulin pehmeää...

Posteljooni toi kortin postissa, jossa oli pumpuli hääpäivämme onnittelut. Ihanaa miten jotkut ihmiset sitten aina muistavat. Itse olen kieltämättä aika huono muistamaan päivämääriä, nimiä, biisejä, bändejä jne.. Pidän siis suuressa arvossa kun joku muistaa.!!

- Onnittelu -kortti pumpulihäittemme johdosta. <3 -

Voisinkin yrittää muistaa katsoa jos löytäisin jotain kuvia häistämme. Tai lähinnä siis joita haluan täällä julkaista. Kuviahan on useita satoja, varmaan tuhatta lähentelee. Suurelta osin rajoitteitahan tuo se, että lähes kaikissa kuvissa on joko vieraita tai itse allekirjoittanut hääpari kasvoineen. Täytyy pitää mielessä tämä ja laittaa pohdinta myssyyn.

ARVONTAA JA KORTTIASKARTELUA...

Tällä hetkellä teitä lukijoita on siunaantunut jo jonkin verran ja mietinkin tässä, että kuinkahan teitä kiinnostaisi jonkin sortin palkinto kun blogiani on seurannut ensimmäiset tuhat katsojaa.? Palkintona voisi olla itse tekemäni kortti. Voisin tehdä jonkun postauksen, jossa on tekemiäni kortteja ja joista voittaja sitten saisi valita haluamansa palkinnoksi.

Täytyy kehitellä vielä ideaa, mutta kertokaapa kuinka kiinnostuneita olette edes asiasta. Mitään suurempaa palkintoa minulla ei ole mahdollisuutta antaa, mutta palkinto olisi ikään kuin kiitos siitä, että joku jaksaa lueskella näitä kirjoituksiani.

Taidankin tänään hieman askarrella, sillä hääpäivämme, kihlajaispäivämme ja vuosipäivämme lähestyvät kovaa vauhtia  ja voisin yllättää miehen kortilla. Hän tuntuu tykkäävän kovasti, että näen vaivaa korttien eteen, varsinkin jos kortin saajana on hän itse.

Vanhoja peltipurkkeja Kahvia -tekstillä...

Tässä vuorossa on ehdottomasti tämän hetkinen lemppari vanhapeltipurki, jonka omistan. 

Mielestäni tuo on kivan raikas väritykseltään ja sopii hyvin valkoiseen sisustukseen.

Keksin näille purkeille uuden paikan, mutta vielä en ole ehtinyt kokeilla miten ne sinne sopivat

Se on kumma juttu, miten kun jotain oikein etsimällä etsii niin ei tunnu löytyvän. Vähään aikaan en ole näitä peltipurkkeja löytänyt. Tämäkin siis jo aikaisemmin poimittu kirpputorilta mutta en ole muistanut vaan kuvata. Nämä peltipurkit ovat tällä hetkellä aika haluttua tavaraa, sen on huomannut kirpputoreilla kierrellessä. Jos ei heti ota mukaansa edullista ja hyvän kuntoista vanhaa peltipurkkia, niin on sen joku ehtinyt jo ottaa kun seuraavan kerran käy katsomassa.

Viime kirpputori reissulla törmäsin rautasiin kynttilän alusiin, jotka oli maaltattu valkoiseksi. Epäilen suuresti, etteivät nuo olleet oikeasti vanhoja vaan juuri uus vanhaa -tuotantoa. Jäivät siis ainakin vielä kirpputorille. Voi olla jos ensi kerralla tulevat vielä vastaan niin nappaan ne mukaani.

Toimisto -look: blazeri:ä ja huivia kerrakseen...

Nyt päivittelen vaatekaappini sisältöä tänne vähän toiselta kantilta kuin mitä olen viime päivinä tehnyt. Eli myydään osastolta siirryn nyt mitä olen ostanut osastolle. 

Piipahdin viime viikolla Vila:ssa, josta löysin ihastattuvan jakun/blazerin. Tämä blazeri oli pakko saada, sillä olin sitä jo verkkokaupassa katsellut, mutta se oli sieltä loppuunmyyty oman kokoni osalta. Vila:n liikkeestä tarttui mukaani myös hopean hohtoinen huivi, jota on kiva käyttää vaikka tuon blazerin kanssa.

Hyvä laatuista kuvaa en saanut sitten millään. Aina oli liian tumma tai suttuinen. 

Mikähän siinäkin oli.:D

- Vila:n blazeri -

Minun on pakko myöntää, että pidän enemmän rentoja vaatteita kuin tyylikkäitä ja toimisto -look tyylisiä asuja. Ihastun kyllä heti kun näen jollain kadun tallaajalla oikein tyylikkään asukokonaisuuden, mutta kaupoista on ensinnäkin vaikea löytää juuri sitä haluamaansa ja vielä että ne istuisivat hyvin päälle. 

 Olen yrittänyt siirtyä pikku hiljaa ns. aikuisempiin vaatteisiin mutta vielä toistaiseksi kätösiini ei ole tarttunut montaakaan vaatekappaletta. Paitapuserot, jakut/blazerit ja kynähameet ovat vaatteita, joita haluaisin erityisesti oppia käyttämään. Noh, ehkä ne helmet erottuvat tuosta suuresta tavaramäärästä ajan mittaan.

Neste Rally fiiliksiä ja pidennetty viikonloppuvapaa...

Jee, pidennetty viikonloppuvapaa tiedossa. Lähdin eilen töistä ajoista ja suuntasin Muotitalo Lehdolle alennusmyynteihin. Lehdestä bongasin heidän -50%:n alennusmyynnin. Lehdolta löysinkin ihanan Vilan pitsipaidan. Yritän muistaa ottaa kuvan päivän asusta kun ensi kerralla laitan tuon paidan päälleni.

Ostosreissun jälkeen lähdin satamaan katsomaan NesteRally:n kilpailijoita ja heidän ajokkejaan. Rimpautin hyvälle ystävälleni, josko he olisivat olleet myös siellä. Eivät olleet, mutta ilmaantuivat ilokseni sinne puolessa tunnissa. Ihanaa kun on hyviä ystäviä, joille voi vain soittaa tuollain yhtäkkiä.(:

- Matkalla satamaan minua tulivat vastaan Historic Rally -autot, sekä Neste Rallyn kisa-autot kulkivat saattueena rinnallani. -

- Ensimmäiset autot matkalla satamaan. -

- Väkeä oli kerääntynyt jos jonkin verran sataman liepeille. -

- Autojen ja kuskien esittelyä korokkeella. -

- Hieman ralliautoja...-

- Ja lisää autoja...-

Ehdin siinä hetken katsella Rally humua "yksisteni", kunnes ystäväni ja hänen miehensä saapuivat paikalle. Suuremman juhlahumun hiljennyttyä suuntasimme sataman terasseille. Nautimme myös kesän ensimmäiset siiderit tai siis ainakin minun ensimmäiseni.

Oi, kuinka mukavaa olikaan nauttia päivä/ilta hyvässä seurassa kun säätkin suosivat. Amppareita tosin tuntui riittävän. Olimmekohan niin makea ilmestys satamassa, että innostuivat niin pörräämään ympärillämme.:D Vai liekö sittenkin makea siideri, joka houkutteli nuo ampparit paikalle. Minä kammoan amppareita, mutta pysyin kun pysyinkin laiturin/terassin puolella enkä pulahtanut järveen.