KESÄLOMARETKEILYÄ - MYLLYSAARI

Mikä onkaan mukavempaa kun tehdä pieni retki kauniiseen luontoon ja Suomen kesäpaikkoihin. Tällä kertaa matkasimme Lahden rantaviivaa pitkin Myllysaareen, jossa on ihana kahvila/juhlapaikka vanhassa rakennuksessa. Rantaviivaa pitkin kulkevat kävelytiet ovat ilo silmälle ja samalla saa hyvää liikuntaa. Ihan kaikille ei tuo reitti sovellu, sillä matkalla on muutama melko isohko mäki.

Matkan varrella pääsimme tutusmaan myös Lahden paikallisiin kansallislintuihin eli hanhiin. Niitä tuntuu täällä riittävän.  Oleskelevat useimmiten rannoilla, paistattelevat päivää, ruokailevat ja se ikävä puoli, sotkevat ympäristöään. En viitsinyt edes ottaa kuvaa niistä, kun parveilivat niin isona parvena ja kaakattivat ohi mennessämme. Luulevat ilmeisesti omistavansa koko rantabulevardin.

Järvivedet ovat jo todella lämpimiä, mutta tällä kertaa emme pulahtaneet uiskentelemaan, sillä mukava ei ollut uikkareita. Sen sijaan uittelimme jalkoja ja ihastelimme järvellä päivää viettämässä olevia subbailijoita.

Myllysaareen vievät isot pitkospuusillat. En jäänyt tällä kertaa ottamaan niistä kuvaa, koska väkeä riitti kauniina päivänä. Ja oli siellä jollain käynnissä kuvauksetkin. Tänne menemme vielä uudestaan tänä kesänä, jos silloin kameran linssin eteen pääsisi myös nuo komeat sillat.

Herkut oli kyllä kohdillaan ja erityisesti tuo suklaakakku oli todella mainattavaa valdemaisen lisukkeen kera. Huomasimme vasta jälkikäteen, että tarjolla olisi ollut todella houkuttavan näköistä jäätelöä. Sitä täytyy siis ensikerralla maistaa.

Itse rakennuksessa oli aivan ihania ikkunoita. Kuvan ikkuna löytyi wc:stä. Ihanan muotoinen ja toi ihanasti valoa. Rakennuksen vierustalla on monen monta laituria, johon varmasti voi saapua vaikka veneellä.

 

D.I.Y ULKOKALUSTEIDEN PUINEN SÄILYTYSLAATIKKO

Tämän kesän ensimmäinen rakennusurakka oli pihakalusteille ja -tarvikkeille säilytyslaatikko. Koska kaupasta ei löytynyt mitään oikean kokoista, istumisen kestävää ja pyörillä olevaan säilytyslaatikkoa, niin ei auttanut kun rakentaa se itse. Mies suunnitteli minun ohjeiden mukaan, minä autoin kun meinasi mennä sormi suuhun yksin rakentaessa ja yhdessä toteutettiin.

Tässä siis oli lähtökohta, kasa raakaa lautaa ja muita tarvikkeita. Mikä sitä on rakentaessa, kun sää on mitä hienoin.

Suurin päänvaiva oli, että miten nuo kaikki sivut saadaan siisteiksi, että ei tulisi laudan päät näkyviin. Täytyy kyllä myöntää, että muutaman hetken sai miettiä, että miten laudat tulee ruuvata toisiinsa, jotta kantavuus olisi hyvä, laudat ei halkeileisi liiallisista ruuveista ja ennen kaikkea, että ulkonäkö olisi paras mahdollinen. Suurin ajatustyö tehtiin noiden kulmien, tukipilareiden ja kannen saranoiden/kääntyvyyden kanssa. Muutenhan laatikon kasaaminen on helppoa, sahaa laudat, ruuvaa ja siinä ne on jo paikoillaan.
 Vielä olisi mietinnässä, että minkä väriseksi laatikon maalaisin. Tosiaan terassilaudoitus harmaata, aita valkoinen ja itse talo puna-harmaa tiilestä, jossa yläosassa punaista laudoitusta ja valkoiset ikkunalaudat. Haasteelliseksi värin valinnan tekee laatikon säilytyspaikka, se kun on välillä tuon valkoisen aidan edessä ja toisinaan harmahtavan tiiliseinän edessä. Minun "maalarin" silmä sanoisi, että väriksi tulisi harmaa.